"Sitä et koskaan kysynyt" ei ole syytös. Se on huomio siitä, kuinka paljon jää sanomatta. Se on se hetki, kun huomaat, että paras ystäväsi ei tiedä, mikä saa sinut pelkäämään pimeää, tai puolisosi ei tunne sitä yhtä lapsuuden muistoa, joka muutti tapasi katsoa maailmaa. Mitä meiltä jää kysymättä?
Sitä et koskaan kysynyt Meillä kaikilla on asioita, joita kannamme mukanamme kuin hiljaisia taskuja. Ne ovat tarinoita, joita emme kerro, koska kukaan ei huomannut kysyä – tai kenties siksi, ettemme tienneet, miten vastata. Kun sanomme "kaikki on hyvin", tarkoitamme usein, että pinta on tasainen, mutta syvyyksissä virtaa jokia, joita kukaan ei ole vielä kartoittanut. Hiljaisuuden arkkitehtuuri
Kun kysymme niitä asioita, joita kukaan muu ei ole kysynyt, annamme toiselle luvan olla kokonainen. Luomme tilan, jossa hiljaisuus ei ole tyhjyyttä, vaan täyttymistä. SitГ¤ et koskaan kysynyt
Haluaisitko, että syvennyn johonkin tiettyyn tai muutan artikkelin tyyliä esimerkiksi enemmän kolumnimaiseksi tai tarinalliseksi?
Se hetki, kun selvisit pelostasi ilman, että kukaan huomasi. "Sitä et koskaan kysynyt" ei ole syytös
Todellinen yhteys syntyy uteliaisuudesta. Se vaatii pysähtymistä ja uskallusta kysyä muutakin kuin "mitä kuuluu?". Se vaatii kysymyksiä, jotka alkavat sanoilla "kerro lisää siitä..." tai "miltä se sinusta tuntui?".
Seuraavan kerran kun istut jonkun vastapäätä, mieti: mitä on se, mitä en ole vielä tästä ihmisestä hoksannut kysyä? Ja kääntäen: mitä sinä kantaisit mukanasi, jos joku vain antaisi sinulle luvan puhua? Mitä meiltä jää kysymättä
Mikä kirja, lause tai kohtaaminen muutti ajattelusi suunnan pysyvästi? Kysymisen taito
